Ikuisuustekele

Niin, tämä blogikirjoittaminen on ollut hyvin opettavaista.  Kirjoittaminen on minut pakottanut viemään projekteja eteenpäin. Kuka sitä nyt sitten julkisesti valehtelisi? Paitsi no tietysti tiedättehän te, näin vaalien alla...

Miehen liivi takaa. 

Ikuisuustekele

Olennaiseen keskittymisen ansiosta puolivalmiiden luomusten määrä on minimissään leikkuupöydällä. Tuosta minimistä olen erityisen ylpeä. Meille käsityöimmeisille tahtoo aina välistä kertyä kaikenlaista keskeneräistä tekelettä, jotka sitten lojuvat nurkissa. Tuosta miehen liivistä oli hyvää vauhtia tulossa sellainen ikuisuustekele.

Liivi edestä

Välttelyn jalosta taidosta

Aloitin jo postauksen kirjoittamisen aamulla, että enpä taaskaan kerennyt. On täällä ollut kaikenlaista, ompelin talvitakkia, palaveerasin yliopiston kanssa ja ruokaakin pitäisi tehdä. En sitten tiedä, oliko se huono-omatunto vai naisinsinöörin logiikka, kun tajusin, että sama aika kuluu tekosyiden kirjoittamiseen kuin parin sauman ompeluun.

Niinpä sitten surautin komeamman osapuolen liivin valmiiksi. Napit ja napinlävet uupuvat vielä, mutta ne lisään sitten sovituksen jälkeen. Ohessa siis tuoreet kuvat. Olettaen, että liivi mahtuu päälle, niin sovituskuvia tulee, kun mies ja kamera kohtaavat. 

Hieman liian rinnakas on naisen torso, mutta kyllä siitä selvän saa.

Leikkuupöydällä

Tulevana launtaina on ompelulauantai, joten suklaanruskean talvitakin pitäisi olla valmis sunnuntaina . Takki onkin jo irtovuorin kiinnitystä, nappeja ja napinläpeja vaille valmis. 


Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK,  saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.

Punaisin huulin paluu juurille

Mikäs' se ranskalainen palapelipuvusto (engl. capsule wardrobe) olikaan?  Jotta en nyt ihan alkuperäisestä aiheesta eksyisi tässä blogissani, niin mietitään hetki. 

Palapelipuvustossa vaatekaappi rakennetaan niin, että muutamalla perusvaatekappaleella luodaan toimiva puvusto. Puvustossa kaikkien osien tulee käydä yhteen toistensa kanssa väritykseltään ja malleiltaan. Aloittelijan palapelipuvuston luomiseen riittääkin jo kuusitoista perusvaatetta. Kuudentoista osan avulla saakin luotua  neljäkymmentä erilaista asukokonaisuutta yhdistelemällä.

Huolimatta siitä, että puvustoni osaset päätyvät käyttöön heti valmistumisen jälkeen tavoitteenani on, että puvusto on valmis tulevalle syksylle. 

Työpuvuston perusta

Työpuvustossa 40 asukokonaisuutta on varsin riittävä määrä, sillä samaa asukokonaisuutta tulee keskimäärin käytetty kahden kuukauden välein. Katsotaan seuraavaksi, kuinka olen puvustoani rakentamassa. Ensimmäiseksi valitaan puvuston perusta, joka siis rakentuu yleensä työpuvustossa mustan jakkupuvun ympärille. Itselleni musta ei sovi, joten tummansininen liituraita saa toimittaa tämän virkaa.

• 1 tummansininen liituraitainen jakku KLIK
• 1 tummansininen liituraitainen kynähame KLIK
• 2 toppia 
• valkoinen 
• sininen
• 1 neutraalin väriset housut 
• harmaat

Työpuvuston juju

Seuraava askel puvuston rakentamisessa on lisätä puvustoon jujua. Juju voi olla väriä, rakennetta tai mielenkiintoisia kuoseja.

• 1 kuviollinen hame
• harmaa ruutuhame

• 3 kuviollista mekkoa (ns. signature dress)
• harmaa ruudullinen mekko KLIK
• kukallinen mekko 
• Maija Louekarin Pienestä siirtolapuutarhasta KLIK

• 3 puseroa 
• punainen kietaisupaita (puuvilla)  KLIK
• turkoosi kietaisupaita (puuvillasilkki) KLIK
• valkoinen kauluspaita

• 3 yläosaa
• harmaa ruudullinen vetoketjujakku KLIK
• villatakki/villapaita
• neulosjakku

 Asusteet

Alkuperäinen ajatus palapelipuvustossa on ollut, että puvusto vaihtuu sesongeittain. Tyylikkyydestään tunnetut ranskalaiset ovat ratkaisseet asian niin, että vain asusteet ja kengät vaihtuvat sesongin mukaisesti. Parhaimmillaan vaihtuvia asusteita per sesonki on vain viisi. Ranskalaiset muistuttavat, että jokaisesta trendistä kannattaa valita sellaisia asusteita, jotka toimivat vielä vuosienkin päästä.

• 2 rannekorua
• punainen rannekoru  KLIK
• vaaleansininen rannekoru KLIK
• 1 kaulakoru
• hopeinen sydän koru KLIK
• 1 huivi
• keväälle kuviollinen huivi KLIK
• 1 vyö
• leveä punosvyö KLIK

Liituraidasta huolimatta onnellinen

On muuten voimaannuttavaa nähdä, kuinka pitkällä olen jo työpuvustoni kanssa. Oikeastaan vaan trikoot ja neuleet uupuvat.  Tosin tanskalainen Wiking* kirjoittaa, että liituraita ei sovi onnelliseen elämään vaan työpuvustonkin tulee soveltua kotoiluun. Tohdin kyllä väittää että, että kaunis käsin ja rakkaudella kudottu villapaita taikoo liituraitaisesta kynähameestakin kotoilukelpoisen ja lisää tekijänsä onnellisuutta.

*Hygge hyvän elämän kirja (arvostelukappale)

Leikkuupöydällä

Ensi viikolla pitäisi suklaanruskean talvitakin valmistua, jos sika ei eväitä syö. 

Lähteet

Elite Daily. (2017). 5 Classic Fashion Tips From Real Parisians That'll Have You Chic In No Time. [online] Available at: http://elitedaily.com/life/culture/fashion-tips-paris/1830073/ [Accessed 26 Mar. 2017].

WhoWhatWear UK. (2017). How to Create a 5-Piece French Wardrobe and Change Your Life. [online] Available at: http://www.whowhatwear.co.uk/how-to-five-piece-french-wardrobe [Accessed 26 Mar. 2017].

Wiking, M. (2017). HYGGE Hyvän elämän kirja. 1st ed

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK,  saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.

Hyvinvointia hakemassa

Mistä on  pieni terapiatoppi tehty? Ideasta, t-paidan kaavasta, langoista ja silmukoista. Niistä on pieni terapiatoppi tehty. 

Tarjosi elämä tuossa pientä draamankaarta, joten ompelevana insinöörinä järjestelin sitten ajatuksiani viikonloppuna neulomalla. Jälleen kerran totesin, että ihmeellinen on neulomisen voima. Harmistus väheni silmukka silmukalta ja mieli antoi anteeksi, kun sen aika koitti. Kaikki on nyt hyvin.

Terapiatoppia neulomassa *

Käsityöterapiaa

Hyvinvoinnin (hyggen) hakeminen käsitöistä ei ole oma keksintöni vaan ihan tunnustettu ilmiö. Käsitöiden tekemisen tiedetään lisäävän elämänhallinnan tunnetta, sillä tekijä saa tehdä päätökset itse. Mikä malli? Mikä väri? Mikä tekniikka? Millä aikataululla? Kenelle? Neulominen on kokonaisvaltaista toimintaa, jonka kautta on helppo etääntyä mieltä painavasta asiasta.

Kun luon ja lasken silmukoita tai vahdin kavennuksia ja lisäyksiä, on vaikea ajatella muuta. Mieli tasaantuu ja asiat asettuvat niille kuuluville paikoilleen. Tosin aina se  ei toimi näin, mutta usein kuitenkin. Jos tuntuu, että olen väärässä, laske ensin  91:een, kavenna tasaisesti 70:een, lisää 80:een rinnan kohdalla ja vielä päätellessä topin yläreunaa tarkista, että silmukoita on ne tarvittavat 60. 😅

Kaavasta topiksi

Topissa tosin vaivasi sama tauti kuin muissakin vaatteissa, valmiilla ohjeella ei pötkitä pitkälle. Usein neuleistani tulee säkkejä, kun leveä lantio vaatii omansa ja vyötärölle ei kavennu tarpeeksi. Turhautuneena lopetin neulomisen muutamaksi vuodeksi, mutta nyt rohkaistuin kokeilemaan. Kaivelin halppis langan, puikot kaapin perältä ja vilkaisin vyötteestä mallia.

Piirsin ensin suoran t-paidan kaavan omien mittojen mukaan nollaväljyyksillä. Siirsin muotolaskosten vähennykset sivusaumoihin. Neuloin langasta mallitilkun, jonka pohjalta laskin tarvittavat silmukat (91) ja lisäsin yhden reunasilmukan puolelleen (= 93). Tarvittavat kavennukset ja lisäykset pähkäilin otsaluulla mallitilkun tiheyden perusteella ja peruskoulun matematiikalla.

T-paidan kaavasta silmukoiksi

Aina neulomisen edessä vertasin neuletta kaavaan ja katselin, että muoto pysyy samana. Kirjasin tarvittavat kavennukset ja lisäykset kaavaan, jotta toisenkin kappaleen valmistaminen onnistuu samoin ohjein. Nyt on ensimmäinen kappale tehty ja toinenkin jo puolivälissä. Pitkä tauon jälkeen on tuo "käsiala" vielä hakusessa, mutta mukavasti näyttäisi bukleelanka antavan anteeksi.

Leikkuupöydällä

Olen istuttanut kuusi kahden kappaleen hihaa suklaanruskeaan talvitakkiin (villakangas, vuori ja irtovuori). Ensi viikolla pitäisi valmistua, jos sika ei eväitä syö. Miesten liivin ompelua pakenen komeamman osapuolen kanssa Helsinkiin, tosin meillä on siellä luento.

Seuraavassa postauksessa

Pohdin ranskalaisen peruspuvustoni (engl. capsule wardrobe) väritystä ja sen tanskalaista hygge twistiä. Ruskean värin tarina ei tähän mahtunut, mutta kyllä se sieltä tulee. 

* Hygge hyvän elämän kirja (arvostelukappale)

Lähteet

Sokl.uef.fi. (2017). Käsityö terapiana ja terapeuttisena toimintana. [online] Available at: http://sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/monitiet/pollanen.htm [Accessed 22 Mar. 2017].

Wiking, M. (2017). HYGGE Hyvän elämän kirja. 1st ed.

Ei niin pahaa, jottei jotain hyvääkin

Kuukauden ensimmäisessä postauksessa  KLIK  kirjoitin, että opintovapaan jälkeiset työtehtäväni ovat selvillä. Ei ehkä olisi pitänyt, sillä jo sovittu homma meni puihin. 😞 Harmitustani olen purkanut ilmoittautumalla valokuvauskurssille Italiaan, neulomalla terapiatoppia ja piirtämällä tunnelmakuvan maaliskuun projektista.

Italiaan toukokuussa (Kuva: ArsMondo)

Maaliskuun tunnelmakuva

Maaliskuun ompeluprojektina on irtonaisella toppavuorella varustettu talvitakki. Talvitakin materiaalina on suklaanruskea villakangas ja taakse tulee kävelyä helpottava korkea halkio. Harmaan viettelyksen KLIK tavoin tämäkin takki on kaavoitettu vyötäröltä kapenevaksi ja hieman kellohelmaiseksi. Irtonaista kangasvyötä takkiin ei tule vaan takin selkäpuolella on tamppi.

Maaliskuun tunnelmakuva

Muotisuunnittelijoiden ja kirjailijoiden jalan jäljissä Italiaan 

(Postaus on tehty yhteistyössä ArsMondon ja valokuvaaja Marja Seppälän kanssa.) 

Löysin jo jokin aika sitten mainion mahdollisuuden nauttia yhdestä maailman kauneimmista rannikkoalueista Italiassa ja parantaa samalla valokuvaustaitojani. Kurssia en tohtinut aikaisemmin itselleni varata, kun aikataulut osoittautuivat haasteellisiksi aikaistuneen töihin paluun vuoksi. Kun aikatauluni palautuivat ennalleen, laitoin ilahtuneena ilmoittautumisviestin  Omakuva-voimakuva maisemassa -valokuvauskurssille KLIK.

(Kuva: ArsMondo)

Uteliaana ihmisenä kirjoitin  kurssia järjestävälle Hanna Laaksolle että opettajana toimivalle valokuvaajalle Marja Seppälälle. Hanna kertoo, että ArsMondo on järjestänyt kursseja Amalfin rannikolla vuodesta 2010  lähtien, nyt valokuvaus on ensimmäistä kertaa Positanossa. 

(Kuva: ArsMondo)

Mistä lähti idea kurssiin?

- Taustalla on idea antaa ihmisille mahdollisuus täydelliseen irtiottoon arjesta luovan toiminnan kautta, kertoo Hanna.

Hanna kuvailee, kuinka Positanon kuvankaunis, maaginen luonto, terveellinen ruoka ja italialainen elämänrytmi tarjoavat suomalaiselle mahdollisuuden pysähtyä ja voimaantua. Kautta aikojen kirjailijat, taiteilijat ja muotisuunnittelijat ovat löytäneet tiensä Amalfin rannikolle sekä keräämään voimia että inspiroitumaan. Rannikossa sykähdyttävän tekee kolmiulotteisuus.

- Itselleni on tärkeää saada olla aavan meren ja majesteettisten vuorten välissä, sanoo Hanna.

(Kuva: ArsMondo)

Omakuva-voimakuva

Omakuva-voimakuva kurssin opettajana toimii valokuvaaja ja voimauttavan valokuvan menetelmäohjaaja Marja Seppälä. Marja toimii lehtikuvaajana ja on parhaimmillaan ihmisten elämän kuvaajana. Kuvaajana Marja on eritoten kiinnostunut ihmisistä, heidän tarinoistaan ja hän on mielellään hetkessä mukana kameransa kanssa silloin kun tapahtuu.  

(Kuva: Marja Seppälä)

Mitä voimaannuttava valokuva on?

- Voimauttavan valokuvan menetelmän on kehittänyt valokuvaaja, sosiaalipedagogi Miina Savolainen. Tässä menetelmässä työvälineenä on kameran lisäksi hyväksyvä ja arvostava katse, joka hakee hyvää näkyville kohteestaan. Tärkeää on myös kuvattavan ja kuvaajan dialoginen, tasa-arvoinen kohtaaminen, kertoo Marja.

Miten voimaannuttavaa valokuvaa voi hyödyntää parisuhteessa tai työssä?

- Parisuhteessa valokuvaa ylipäätään voisi käyttää vaikkapa suhteen hyvien puolien näkyviksi tekemiseen; kuvien avulla voi myös keskustella tunteista, toiveista ja haluista. Työyhteisössä voidaan kuvaamalla nostaa näkyville mm. työyhteisön vahvuudet, sanoo Marja.

Ja lopuksi Marja vinkkaa, että Positanon kurssille kannattaa osallistua, sillä osallistuja saa

- Valokuvauksen opetusta, omakuvausta ja kontaktikuvausta paikallisten kanssa hämmentävän upeissa maisemissa, mitä muuta voi valokuvauksen harrastaja toivoa lomalta? 😃

(Kuva: Marja Seppälä)

Viimeisimmän tietoni mukaan 26.4.-1.5. pidettävä kurssi alkaa täyttymään mutta mukaan mahtuu vielä. Kurssinohjelma löytyy tästä ja ilmoittautumaan pääset täältä.

Leikkuupöydällä

Ommellaan takkia ja vältellään miehen liivin ompelua.

P.s. Keskiviikkona pohditaan terapiatoppia ja ruskean värin merkitystä.

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.

Matkaa mutkissa ja suomalaista hyggeilyä

860 kilometriä

860 kilometriä ja viikko on vasta puolessa. Uskollinen autoni vei minut  maanantaita ompelemaan Kuopioon ja tänään Jyväskylään hakemaan hyvän olon ideoita lähentyvän työnpaluun kunniaksi. Maanantai-iltana  kotiinpaluuta häiritsi täysikuu ja  tänä aamuna hirvitti, kun tiet olivat yhtä lumisadetta ja sohjoa ensimmäiset 150 kilometriä. Nyt sataa sitten vettä.

Kuu kiusasi

ja lumikin häiritsi.

Maaliskuun projekti

Maaliskuun ompeluprojektina oleva suklaanruskea talvitakki on osoittautunut tilaa vieväksi projektiksi. Pitkät villakangaskaitaleet, vuorikankaat ja irrotettava toppavuori ovat varsin hankalia kuljeteltavaksi siitäkin huolimatta, että liikun omalla autolla. Kaikkien palojen, kun pitäisi pysyä suorina, venymättä. Hyvä olisi tietysti vielä säilyttää myös kaikki kappaleet tallessa. Ompelupakkini osoittautui jo opintojeni alkajaiseksi harrastelijoiden puuhasteluksi, joten piti kehitellä jotain muuta. 

Ei ole pukupussin voittanutta.

Ompelin pukupussin kaapistani löytyneestä nallekankaasta ja se on palvellut tehtävässään hyvin kahvipesusta huolimatta (KLIK). Pukupussin sisällä laitettava henkari toimii varsin hyvin, jos vaatteiden olkasaumat on ommeltu. Vielä irtonaiset kappaleet eivät henkarilla pysy vaan löytävät tiensä pussin pohjalle. Aikana asiaa pähkäiltyä hoksasin, että parhaiten irtopalat pysyvät kasassa housuille tarkoitetuissa henkareissa tai kuminauhalla vyötettynä.

Suklaanruskean villakangastakin osaset.

Hyggeily

 - Saunominen on hyggeilyä parhaimmillaan. Suomalainen sauna on kokonaisvaltainen elämys, joka alkaa jo ennen saunaa ja jatkuu rentona fiiliksenä pitkään sen jälkeen. Suomalaisessa saunaelämyksessä ihminen on läsnä kaikilla aisteillaan, toiminnanjohtaja Carita Harju Sauna from Finlandista kertoo. Mielenkiinnolla jäämme seuramaan,  kuinka uudenlaisessa lifestyletapahtumassa Hygge2017:ssä yhdistyvät hyvä olo, kuumat juomat, yhdessä rentoutuminen ja Suomen Suurin Catwalk. 

Voip' olla, että palaamme teeman vielä tai sitten emme. Nyt suuntaamme valokuvausoppiin ja illalla kynttiläsaunaan saunomaan, eiku hyggeilemään. Sunnuntain postauksessa on odotettavissa ruskean talvitakin ideakuvia ja pohdintaa kuvaamisen jatko-opinnoista Italiassa.

Leikkuupöydällä

Etenevät siis suklaanruskea villakangastakki ja miehen liivi.

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.

P.s. Palasin hyggeilyyn vielä yhden jutun verran Hygge on kotoisuutta

Harmaa viettelys ja arkipäivän stailausta

Kyllä on luonto hemmotellut hyvillä ulkoilusäillä heitä, jotka ovat ulos asti kerenneet. Meillä ulkona on käynyt vain koira. Olen leikannut ja ommellut kellarissa niin, että silmiin koski, kun piipahdimme ulkona kuvaamassa. Oli siinä ohi ajaneilla autoilijoilla melkein silmät selässä ja autot Pielisjoessa, kun kanavalla kuvattiin harmaata viettelystä.

Sieltä se hymy löytyy, kun oikein yrittää. (Kuva: Juha Koivistoinen)

Työtapaturma 

Sanoin kuvaussession aluksi, että tuli tämän blogin kanssa sellainen työtapaturma. Kun kirjoitin ensimmäisen postauksen, ei käynyt mielessäni, että joudun itse kameran eteen. Ajattelin, että selvitään vaate- ja tekniikkakuvilla ja ompelemalla. Nyt alan pikkuhiljaa jo tottua tähän, vaikka ei se vielä luontevaa ole. Tänään tosin oli välistä hymy herkässä, kun katselin ohi ajavien autoilijoiden ilmeitä.

 Välillä veti vakavaksi. (Kuva: Juha Koivistoinen)

Kuvattaisiinko vain takaa (Kuva: Juha Koivistoinen)

tai sivusta? (Kuva: Juha Koivistoinen)

Harmaan viettelyksen stailaus

Tässä stailauksessa mietin, kuinka itse tehty takkini toimii jo olemassa olevien asusteiden kanssa. Toimivan vaatekaapin (engl. capsule wardrobe) juju on, että jo aikaisemmin matkalta mukaan tarttuneet asusteet soveltuvat osaksi muotoutuvaa puvustoa.

Hymyn karetta (Kuva: Juha Koivistoinen)

Vyön kanssa sain vyötärön näkymään. Olkatoppauksellinen jakku olkatoppauksellisen takin alla leventää hartioita hieman. Leveät hartiat korostavat vyötäröä ja tuovat mieleen ah niin muodikkaan 90-luvun. 

Bling Blingiä arkeen

Katselin tuossa viikonloppuna kuvia Pariisin muotiviikolta, päällimmäiseksi jäi ajatus siitä, että arkipäivään kuuluu bling blingiä syksyllä '17. Chanel lisäsi bling blingin kenkiin. Jotenkin tuntuu, että insinöörin jalkaan eivät bling blingit sovi ja sujahda ihan tietämättä, mutta idea jäi hautumaan.

Bling Bling  -kaulahuivi.

Kaapista sattui silmiini virkkaamani kaulahuivi, jossa on mielestäni riittävästi välkettä tuleviin syksyn aamuihin. Hyvin näkyi kuvissa kaulahuivi sointuvan takkiin. Vaaleanvihreästä huivista voi olla sitten montaa mieltä. Sellaista elämä on, että vanhat lentokenttälöydötkin on hyödynnettävä, ja asusteet eivät voi aina olla sävy sävyyn.

Ja se koira 😉

Leikkuupöydällä

Etenevät suklaanruskea villakangastakki ja miehen liivi.

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.

Miesten paitaa naistenpäivänä

Tiedättekö, mitä yhteistä on naistenpäivällä ja paidalla tai milloin vietetään miestenpäivää? Minä, en ole ollut niin nuuka näiden erityispäivien suhteen ja olen usein ne luokitellut kaupalliseksi "hapatukseksi". Yllätys olikin aikamoinen, kun postauksen kirjoittamisen myötä vilkaisin, että mistä löytyvät naistenpäivän juuret. Kuinka ajankohtainen onkaan naistenpäivä myös nykyään ihan alkuperäisessä merkityksessään?

Naistenpäivä ja paidat

Ensimmäistä naistenpäivää vietettiin jo yli sata vuotta sitten  Yhdysvalloissa. 1909 Amerikan sosialistipuolue asetti naistenpäivän new yorkilaisten vaatetyöläisten lakon muistopäivän kunniaksi. Työläisten lakko oli ollut vuotta aikaisemmin, jolloin New Yorkin hikipajoissa työskennelleet naiset protestoivat muun muassa huonoa palkkaa ja 65-tunnin työviikkoja vastaan.

New Yorkin hikipajoissa työskennelleet juutalaiset ja italialaiset maahanmuuttajat käyttivät usein omia työvälineitään, kuten neuloja, lankoja, veitsiä, silitysrautoja ja satunnaisesti myös ompelukoneita. Usein hikipajojen ovet oli lukittuina ja vessassa käyntikin oli luvanvaraista. Jotenkin tuntuu, että ongelmat ovat vaateteollisuudessa pitkälti samoja kuin sata vuotta sitten vain manner on vaihtunut.  

No, mites ne paidat tähän liittyvät. Tiettävästi tämä muistopäivän saanut lakko alkoi juuri paitatehtaassa (engl. shirtwaist factory).

Miestenpaita

Miesten paita takaa

En tiedä, ovatko muut miehet ja lapset sen huomanneet, mutta meillä ompelijattarilla on tapana asettaa erilaisia ompeluprojekteja myös lähipiirin harteille. Minä ainakin kiusasin vuosikausia ompelemalla lapsille vaatteet itse. Pojat tuossa katsoivat eräänä päivänä päiväkodissa otettuja kuviaan ja totesivat, että kaikilla muilla on merkkivaatteet paitsi heillä. Jotenkin tuntui siltä, että edellinen kommentti ei ollut aivan vilpitön kehu äidin työpanoksesta 😂.

Nyt, kun pojat ovat kohta aikuisia, ja  he ovat niin olen äidin ompelukoneen ulottumattomissa, oli aika katsella uusia harteita. Ei liene yllätys, että näköpiiriin sattuneet hartiat kuuluivat komeammalle osapuolelle. Patistin miehen peilin eteen ja mittailin kriittiset mitat. Kaavoitin miestenpaidan, ompelin ensin koeversion (sain itselleni työtakin) mutta korjattu versio italialaisesta kankaasta pääsi jo käyttöönkin. 

Kaulus

Tasku

Kalvosin (tosin on hieman nafti)

Opin muuten, että kansainvälistä miestenpäivää vietetään 19.11. Marraskuussa on sitten  minun vuoroni juhlistaa komeampaa osapuolta kukkien kera.

Naistenpäivän kunniaksi

Leikkuupöydällä

Odottaa suklaanruskea irtovuorinen villakangastakki ompelua ja miehen liivi viimeistelyä.

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.

Lähteet:

Sachar, H. and Sachar, H. (2017). The ILGWU Strike of 1909. [online] My Jewish Learning. Available at: http://www.myjewishlearning.com/article/the-international-ladies-garment-workers-union-strike/ [Accessed 8 Mar. 2017].

Womenwatch.unwomen.org. (2017). International Women's Day History | UN Women Watch. [online] Available at: http://womenwatch.unwomen.org/international-womens-day-history [Accessed 8 Mar. 2017].

Harmaan viettelyksen kuvastokuvat

Tämä on taas niitä päiviä, kun elämä sujuu omaa rataansa, eikä äidin laatimien aikataulujen mukaan. Nuoriso suuntasi junalla isänsä hoteisiin. Toinen kullanmuruista unohti passinsa, jota sitten etsittiin urakalla, siinä  hujahti hetki jos toinenkin. Pojat siis meni aamulla junalla Helsingiin ja passi nyt ilta yhdentoista linja-autolla perästä.

Ohessa siis kuvastokuvia harmaasta villakangastakista, toimintakuva tulee sitten joku päivä, kun on äidin aikataulujen vuoro.

Kaulus

Vyötettynä

Ilman vyötä

Villakangastakki takaa  vyötettynä.

Uuden elämän ensimmäinen päivä ja stailausta

Tänään oli se uuden elämän ensimmäinen päivä. Jatkoimme työpaikalla tammikuussa KLIK aloitettuja työhön paluuseeni liittyviä keskusteluja tänään ja nyt on uusi toimenkuva tiedossa. Vihdoinkin.

Työnteon harjoittelu alkaa onneksi pehmeästi päivä siellä ja viikko täällä. Tosin opintovapaa loppuu sitten lopulta kuukautta tai kahta aiottua aikaisemmin, vielä hieman säädetään tarkkaa päivää. Ihan ei valmiiksi puvusto kerkeä ennen aloittamista mutta hyvässä vauhdissa ollaan. 

Uuden elämän ensimmäinen päivä

Hieman oli kyllä väsähtänyt olo eilisen Kuopion reissun jälkeen, ajeltiin yhdessä Schenkerin kanssa koko matka Kuopiosta kotio, milloin tuli räntää, milloin vettä ja tiekin oli liukas.

Ruutujakun sininen stailaus

Tällä kertaa stailasin harmaan ruutujakun sinisillä asusteilla ja uusilla punaisilla huulilla. 

Aamulla ensimmäiseksi

Stailauksessani, mietin myös sitä, kuinka kotelomekko toimii yksinään ilman jakkua ja huivia. Käytännössähän se käy toimistossa niin, että jakku on tuolin selkänojalla, jonne sujahtanee myös huivi päivän aikana.  

Jakun jo hukanneena.

Perussettiä iltapäivään.

Näillä siis mentiin tänään. Seuraavaksi lie katseltava, jokin harmaa ja/tai hopeinen stailaus. Löytyisiköhän huiviin jostain, jokin kiva eläinkuosi siniharmaana?

Leikkuupöydällä

Harmaa viettelys on nappeja vaille valmis, joten kuvia helmikuun projektista on odotettavissa sunnuntaina.  Komeamman osapuolen liivi vartoo vielä etu- ja takakappaleen yhdistämistä, joten oletettavasti sekin valmistuu viikonlopun aikana. Vihdoin ja viimein sain komeamman osapuolen kameran eteen ja paita kuvatkin on jo otettu, jos niitä, vaikka sitten ensi keskiviikkona.

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.