-->

Trendikkään paitamekon ompelua itselle osa 3

Tässä postauksessa ja videossa kerron, kuinka merkitset vyötärön mekon yläosaan tulevaan paitaan.

Tarvikkeet ja valmistautuminen


Tähän työvaiheeseen tarvitset mekon yläosaan tulevan paidan, suoran kouluviivaimen tai ompelijan käyräviivaimen ja liitua vyötärön leikkauslinjan merkitsemiseen.

Tarkista ja seuraa


Havaitsin, että merkitty vyötärölinja osui napinläven päälle, joten siirsin vyötärölinjaa alaspäin yhden senttimetrin verran. Lisäksi lisäsin vielä yhden senttimetrin saumanvaraksi. Seuraavaksi seurasin sormellani paidan kuviota sivusaumaan ja merkitsin pisteen. 

Ammattilaisniksi


Sinun ei tarvitse tehdä seuraavaa ammattilaisniksiä, jos et halua tai valitsit mekkoosi empirevyötärön tai lasketun vyötärölinjan.

Mittaa äsken merkitsemästäsi pisteestä 1 cm sivusaumasta keskietua kohti. Nosta sisennettyä pistettä vielä yksi 1 cm ylöspäin. Kuten huomasit videolta, niin sovituksessa jättämäni nuppineula oli täällä jo. Eli tällä niksillä saat hieman lisää istuvuutta omaan mekkoosi ja vyötärölinjan mukailemaan luonnollista vyötäröä.

Vyötärön merkitseminen


Nyt voit asetella viivaimen keskiedusta sivusauman pisteeseen. Suora viivain menee suoraan ja käyräviivaimen pitää puolestaan osua nostettuun pisteeseen. 

Huomaa, että viivaimen on oltava 90 °kulmassa nappilistaa vastaan molemmissa tapauksissa.

Merkitse leikkauslinja liidulla mutta älä leikkaa sitä vielä.



Pssst...


Tietokoneella: Saat videon näkymään koko ruudulla, kun klikkaat oikeassa alakulmassa olevaa ruutua. Tässä videossa on tekstitykset sekä englanniksi että suomeksi. Siitä kertoo tuo alapalkissa Youtuben logon vieressä oleva kuvake, jonka alla on punainen viiva. Kun klikkaat, saat tekstit näkyviin joko englanniksi tai suomeksi. Jos tuli väärä kieli, klikkaa viereistä laakerin kuvaa ja saat sieltä vaihdettua tekstityksen kielen toiseksi.

Puhelimella: Saat videon näkymään koko ruudulla, kun kun klikkaat oikeassa alakulmassa olevaa ruutua. Tässä videossa on tekstitykset sekä englanniksi että suomeksi. Jos tekstitykset eivät tule näkyviin automaattisesti, paina kolmen päällekkäisen pisteen kuvaa (hampurilaisvalikko) ja ota avautuvasta valikosta haluamasi tekstitys käyttöön.



Miten jatketaan?


Aikatauluna on julkaista näitä videoita sisältäviä postauksia pari viikossa. Tämä ensimmäinen kurssi on ns. kuukauden setti. Parhaiten saat itsellesi tiedot uusista videoista tai postauksista, kun käyt tykkäämässä facebook sivustamme (KLIK) ja seuraat meitä.  

Kirjaudu uutiskirjeemme tilaajaksi (KLIK), jolloin saat muutaman kerran kuukaudessa yhteenvedon kaikista tapahtumista sähköpostiisi. Uutiskirjeestä löydät linkit postauksiin sekä erilaisia muoti- ja tyylivinkkejä.

Sarjan aikaisemmat osat löytyvät täältä: 


Trendikkään paitamekon ompelua itselle osa 2


Tässä postauksessa kerron sinulle, kuinka löydät oman luonnollisen vyötärösi. Kerron myös, kuinka voit etsiä  itsellesi imartelevimman vyötärölinjan.

Tarvikkeet ja valmistautuminen


Tämän vaiheen tekemiseen tarvitset nuppineuloja, nauhan vyötärölle sekä tukkapinnin nauhan kiinnittämiseen. Voit käyttää nauhan kiinnittämiseen myös hakaneulaa tai nuppineulaa. Lisäksi tarvitset puseron, jota ajattelit käyttää mekon yläosana.

Ensimmäiseksi sinun tulee varmistaa, että  käytät niitä rintaliivejä, joita ajattelit käyttää mekon kanssa. Kun otat mittoja vartalostasi, pukeudu alusvaatteisiisi, näin vältät ylimääräiset senttimetrit ja tuumat valmiissa vaatteessa.

Vyötärön merkitseminen paitaan


Löydät luonnollisen vyötärösi, kun taivutat  ylävartaloasi puolelta toiselle. Laita toinen kätesi juuri löytämäsi vyötärön kohtaan. Laita nauha vyötärösi ympäri. Kiinnitä nauha hiuspinnillä/nuppineulalla/hakaneulalla. Nauha on kiinteästi vartaloasi vasten, mutta ei liian tiukalla. Muista tarkistaa, että nauha on suorassa edestä ja  takaa.

Jätä nauha paikoilleen. Pukeudu paitaasi, jota ajattelit käyttää mekon yläosana. Sulje kaikki napit ja oikaise paita. Tunnustele sormellasi, missä vyötärönauhasi kulkee ja merkitse vyötärölinjasi paitaan edestä keskelle taakse. Laita nuppineulat vyötärönauhan puoliväliin. Merkitse vain yksi puolikas. Jätä neulat paikoilleen paitaan.

Vartalon vaikutus vaatteen vyötärölinjaan


Tuntuuko olosi edelleen epämukavalta? Tämä voi johtua vartalonmuodostasi. Jokaiselle meistä on ainutlaatuinen vartalo. Tämä on myös yksi syy siihen, miksi valmiit vaatteet eivät aina istu oikein. Yleisenä sääntönä, jos voit nähdä vyötärösi sijoita vaatteen vyötärölinja siihen.

Jos sinulla ei ole näkyvää vyötäröä ja sinulla on niin kutsuttu suora vartalo, voit laittaa mekon vyötärön luonnolliselle vyötäröllesi. Voit myös käyttää laskettua vyötärölinjaa, kuten 20-luvulla. Jos sinulla on täyteläinen vartaloa  ja maha sinun tulisi käyttää empirevyötäröä, juuri rinnan alapuolella.

Vyötärölinjan paikka eri vartalotyypeillä:

  • empirevyötärö O- ja A-vartalot
  • luonnollinen vyötärö X-, I- ja H-vartalot
  • laskettuvyötärö V- ja I-vartalot

Jos valitset paitamekon vyötärölinjaksi, jonkun muun kuin luonnollisen vyötärösi, merkitse se paitaan nuppineuloin.



Pssst...


Tietokoneella: Saat videon näkymään koko ruudulla, kun klikkaat oikeassa alakulmassa olevaa ruutua. Tässä videossa on tekstitykset sekä englanniksi että suomeksi. Siitä kertoo tuo alapalkissa Youtuben logon vieressä oleva kuvake, jonka alla on punainen viiva. Kun klikkaat, saat tekstit näkyviin joko englanniksi tai suomeksi. Jos tuli väärä kieli, klikkaa viereistä laakerin kuvaa ja saat sieltä vaihdettua tekstityksen kielen toiseksi.

Puhelimella: Saat videon näkymään koko ruudulla, kun kun klikkaat oikeassa alakulmassa olevaa ruutua. Tässä videossa on tekstitykset sekä englanniksi että suomeksi. Jos tekstitykset eivät tule näkyviin automaattisesti, paina kolmen päällekkäisen pisteen kuvaa (hampurilaisvalikko) ja ota avautuvasta valikosta haluamasi tekstitys käyttöön.

Miten jatketaan?


Aikatauluna on julkaista näitä videoita sisältäviä postauksia pari viikossa. Tämä ensimmäinen kurssi on ns. kuukauden setti. Parhaiten saat itsellesi tiedot uusista videoista tai postauksista, kun käyt tykkäämässä facebook sivustamme (KLIK) ja seuraat meitä.  

Kirjaudu uutiskirjeemme tilaajaksi (KLIK), jolloin saat muutaman kerran kuukaudessa yhteenvedon kaikista tapahtumista sähköpostiisi. Uutiskirjeestä löydät linkit postauksiin ja erilaisia muoti- ja tyylivinkkejä.

Sarjan ensimmäinen osa löytyy täältä: Kuinka valitsen materiaalit paitamekkoon? 

Trendikkään paitamekon ompelua itselle osa 1

Tämän mekon ompelusta selviää ilman kaavoja tai kangaskauppaa. Paitamekko projektin ensimmäisessä postauksessa kerron, kuinka valitset materiaalit paitamekkoon. Tekstin lisäksi alhaalta löytyy video, jossa käyn samat asiat läpi englanniksi.

Paitamekko tehdään kahdesta valmiista naisen puserosta tai miehen paidasta.  Kun valitset tähän projektiin paitoja ja puseroita, tarkista, että molemmat paidat ovat "samaa sukupuolta". Tämä siksi, että miesten ja naisten paidoissa on erilainen napitus. Naisella napit on ommeltu vasemmalle ja miehelle oikealle puolelle. Napituksen eroihin on pohdittu useita syitä ja voit käydä halutessasi lukemassa esimerkiksi tämän MTV3:n artikkelin (KLIK). Mallivaatteessa käytin miesten paitoja, joten napit ovat oikealla.

Puseroiden valinta


Itse kävin hakemassa paidat paikalliselta kirpputorilta. Kirpputorilta tuntui olevan ylitarjontaa ruutupuseroista, joten päädyin niihin. Ensimmäiseksi paidaksi valitsin sinivalkoisen pieniruutuisen paidan (eng. squarteen). Lisäksi halusin, että paidassa on jokin juju, joten valitsin sellaisen, jossa aksenttina shokkipinkkiä kauluksessa ja nappilistoissa. Toiseksi paidaksi valitsen toisen ruutukuvion samalla värillä, jotta saisin tasapainoisen näköisen vaatteen.

Vinkkinä kuvioiden valinnasta, kun käyttää kahta samanlaista kuviota vaatteessa kannattaa niissä olla selkeä  koko ero, jotta vaate näyttää harkitulta.  Eli yhdistä pieni+ keskikokoinen, keskikokoinen+iso tai iso+ pieni. Voi halutessasi käyttää omaa kämmentäsi mittana sormenpää tai alle pieni, isot kuviot ovat puolestaan kämmentä isompia ja keskikoko on puolestaan siltä ja väliltä.

Puseroiden sovittaminen


Ensimmäiseksi sovitin sen puseron, jonka ajattelin yläosaksi. Paita on sopiva silloin, kun pari sormea mahtuu kauluksen sisäpuolelle. Videosta muuten huomaa hyvin sen, että rintavalle naiselle ja kenties hieman lyhytkaulaiselle tämä kaulus ei käy vaan luo melkein kaksoisleuan - toki sen voi huomioida sitten stailauksessa.

Seuraavaksi laitoin napit kiinni puserosta ja tarkistin, että paita mahtuu kiinni rintojen kohdalla. Eli napin pitäisi pysyä kiinni ja paitaan ei pitäisi tulla ryppyjä. Jos käy oikein hyvä tuuri, yhden napin tulisi osua rintojen korkeimpaan kohtaan. Kuten videosta näkyy, alalantion rypyt kielivät siitä, että paita on lantiolta liian tiukka. Tosin ylimmän paidan osalta se ei ollut ongelma, sillä alalantion peittää lopulta toinen paita.

Alaosaan tulevan paidan tarkistin puolestaan niin, että se yltää lantion ympäri. Valmiissa vaatteessa tulisi olla väljyyttä lantion kohdalla 3-4 cm. Tässä mallissa ei haittaa, vaikka on enemmänkin. Huomaa kuitenkin, että alaosan tulee isompi kuin yläosan. Mallivaatteessa oli yhden koon ero miesten slimfit L:stä normi XL:ään. Itse asiassa alaosa olisi saanut olla isompikin, sillä meinaa kinnata valmiissa vaatteessa, kun kangas ei jousta. Mikäli olet omenavartaloinen, tarkista vielä, että molemmat paidat sopivat vyötärön kohdalta.

Nyt kipin kapin puseroiden etsintään omasta, miehen tai kirpputorin kaapista.




Pssst... 


Tietokoneella: Saat videon näkymään koko ruudulla, kun klikkaat oikeassa alakulmassa olevaa ruutua. Tässä videossa on tekstitykset sekä englanniksi että suomeksi. Siitä kertoo tuo alapalkissa Youtuben logon vieressä oleva kuvake, jonka alla on punainen viiva. Kun klikkaat, saat tekstit näkyviin joko englanniksi tai suomeksi. Jos tuli väärä kieli, klikkaa viereistä laakerin kuvaa ja saat sieltä vaihdettua tekstityksen kielen toiseksi.

Puhelimella: Saat vidon näkymään koko ruudulla, kun kun klikkaat oikeassa alakulmassa olevaa ruutua. Tässä videossa on tekstitykset sekä englanniksi että suomeksi. Jos tekstitykset eivät tule näkyviin automaattisesti paina kolmen päällekkäisen pisteen kuvaa (hampurilaisvalikko) ja ota avautuvasta valikosta haluamasi tekstitys käyttöön.


Miten jatketaan?


Aikatauluna on julkaista näitä videoita sisältäviä postauksia pari viikossa. Tämä ensimmäinen kurssi on ns. kuukauden setti. Parhaiten saat itsellesi tiedot uusista videoista tai postauksista, kun käyt tykkäämässä facebook sivustamme (KLIK) ja seuraat meitä.  

Kirjaudu uutiskirjeemme tilaajaksi (KLIK), jolloin saat muutaman kerran kuukaudessa yhteenvedon kaikista tapahtumista sähköpostiisi. Uutiskirjeestä löydät linkit postauksiin ja erilaisia muoti- ja tyylivinkkejä.

Ompelublogin uudet kujeet: Vaatteiden ompelua itselle -kurssit


Eilen tuli sellainen olo, että voisin kirjoittaa, siitä mitä meille kuuluu. Kesä meni joutuisasti leväten ja uutta suunnitellessa. Edellisessä kirjoituksessa oli puhetta uudesta projektista, jonka epäilin vievän kaiken ajan ja energian. 


Kypsyyden aste  suunnitteluun alkoi olla käsin kosketeltavaa alkusyksystä.


Ja sen se tekikin. Kesän jälkeen olin niin kypsä tietokoneen kanssa pelaamiseen ja ainaisten ongelmien ratkaisemiseen, että olin jo lähellä hylätä koko jutun. Tämä on ollut yhtä yksin puurtamista ja komeamman osapuolen korvien rasittamista jatkuvalla narinalla. Kaiken huipuksi ompelin aivan liian vähän, niin vähän, että tuli vieroitusoireita.



Ihan ei narinani yltänyt sille tasolle, että komeampi osapuoli olisi turvautunut...


Olenko valmis?


Tiedättekö tuon sanonnan 'opettaja tulee, kun oppilas on valmis'? Minulle taisi käydä niin, ehkä. No ainakin kuvittelen, että kävi niin. Tosin tuota olen luullut ennenkin eikä innolla aloitetuista asioista ole sitten tullutkaan mitään. En vain ole jaksanut tai asia ei ole tuntunut omalta. Kokeilut ovat päättyneet joko vaiettuun hiljaisuuteen tai murtuneeseen selkään.

Aamulla, kun ajoin töihin tajusin, että olen kuitenkin kiitollinen. Kaikesta siitä, mitä opin kesän aikana oma-aloitteisesti sekä perslihaksilla että ostamalla. Sillä on vain huikea merkitys, kun saa oman alan menttorin.

Kun kesälomamatkan asemasta viettää kuumat päivät kotona, opiskelee videoiden kuvaamista ja editoimista. Lisäksi vielä vihkii itsensä muotitrendien tunnistamisen saloihin lontooksi, kävi mielessä, että onneksi on tuo säännöllinen palkkatyö. Eikä vähiten sen takia, että alla olevan ensimmäisen videon tekemiseen meni lomapäivä ja hieman päälle.


Vaatteiden ompelua itselle


Eilen se sitten illalla tiivistyi tuo idea lisää, kun tein yritykselleni sähköisen liiketoiminnan vuosikelloa huvikseni. Pitäähän se opettajan itse testata omat oppinsa ja työkalunsa, jos meinaa niitä muille jakaa lähitulevaisuudessa. Nyt on valmis 52-viikon suunnitelma siitä, miten etenen tämän blogin kanssa.

Mikäs se idea olikaan? Ajattelin tässä hiljalleen julkaista muutaman videon, jossa opetellaan helppojen vaatteiden kaavoittamista, ompelemista ja stailaamista itselle. Ensimmäisenä on vuorossa helpon ja trendikkään kierrätysmateriaalista valmistetun paitamekon ompelu. Videot ovat englanniksi, mutta ohjeet tulevat suomeksi blogiteksteinä.

Tätä mekkoa lähdetään tekmään tällä viikolla.


Koska tavoitteena on saada ihan liiketoimintaa, niin videot ovat ilmaiseksi katsottavissa vain hetken aikaa ja päätyvät lopulta jonnekin ostettavaksi. Nopeimmin saat tiedon uuden ilmaisen videon julkaisusta, kun käyt tykkäämässä kaavoihinkangistumatta -facebook sivuamme. 

Uteliaisuuteni sai palkkansa tai jotain...



Rakastan komeamman osapuolen, lasten ja ompelun lisäksi uuden oppimista. Mikään ei voita tunnetta, kun saa oppia ja kokeilla uutta. Se on ajanut minut vuosien varrella, mitä ihmeellisimpiin paikkoihin, koulutuksiin ja kursseille, milloin minkäkin aiheen ympärillä. Olen jo ääneen pohtinut, että lieneeköhän tämä jokin sairaus.

Niinpä taas itseni löysin kesäkuussa pohtimassa, että pitäisikö vielä kerätä muutama tiedonjyvänen lisää. Katselin ilmoitusta, pyörittelin ja kaartelin. Keksin lukemattomia syitä siihen, miksi en tarvitse mitään lisää. Lisäksi pyysin komeamman osapuolen puhumaan minut ympäri ja irti koko jyväsestä.


Ei, ei ja vielä kerran ei


Mitä minä tekisin muoti- ja kuluttajatrendeihin liittyvällä osaamisella, sillä juurihan palautin pukeutumisneuvojan portfolion arvioitavaksi toukokuussa? Joten tuoreessa muistissa olivat omenat, päärynät ja muut vartalokirjaimet, huivit sekä värivuodenajat. Toki tavoitteena oli hyödyntää osaamista blogissa tulevaisuudessa.

Eräänä päivänä puhelimeni soi. Lontoolaisen trenditoimiston tuotepäällikkö soitti ja kysyi, että lähtisinkö mukaan koulutukseen. Koulutukseen, jossa valotetaan kuluttajatrendien syntymistä ja elinkaarta. Edelleenkin pyysin komeamman osapuolen puhumaan minut eroon koko hommasta, sillä minulla oli jo kaikki, mitä tarvitsen.

Pitkin hampain


Kuitenkin asia jäi mieleni perukoille kaihertamaan. "Antaa mennä hyvän tarjouksen jälkeen", totesin. Ajattelin toki, että viimeistään hyödynnän oppimaani osana päivittäistä työtäni, kun opetan yrittämistä ja johtamista. Onneksi lähdin, sillä luennot ovat olleet varsin opettavaisia sekä minulle että oppilailleni.

On ollut mielenkiintoista oppia, minkä takia ne tuotteet jäävät rekeille ja ALE-laarien kätköihin. Keskittyä hetkeksi siihen, miksi muotiblogit eivät ole aina oikeassa. Miten sitä mallistoa tai tuoteportfoliota on uudistettava, että asiakkaat pysyvät? Miksi se on sittenkin epävarmaa? Ja ei, sillä ei ole väliä, onko kyse kynsilakasta, topista vai tiskiharjasta.

Johan pomppasi


Ai, miksikö sain nenilleni. No, kun oletin vain olevani kuunteluoppilaana, muutama tunti ja kivat kalvot. Meidän luennoitsija laittoi meidät töihin. Mikä on sun huonoiten myyvä tuote? Entäs paras? Häh, eihän minulla ole koko tuotetta vikisin. Laitoin kuitenkin muutaman kuvan tästä blogista - tätä on luettu eniten ja tätä ei juuri ollenkaan.

Muutaman viestin jälkeen, huomasin työstäväni aivan uudenalaista tuotetta. Tuotetta, jossa yhdistyvät lukuiset opit ja osaamiset sekä haluni siirtää osaamistani muille. Nyt on sitten pari viimeistä viikkoa väännetty uutta www-sivua, pohdittu mallistoa ja opittu editoimaan videoita.

Videoharjoitusta varten jouduIn vielä tekemään toisen käsilaukun, jotta saan jotakin kuvattua ja opeteltua yhden editointiohjelman. "Pahinta" on lomalaiselle, että jokaikinen, viimeisen viikon aikana oppimani asia sataa myös nykyisten opiskelijoideni hyödyksi.

Kunhan saadaan ensimmäisen versio liikenteeseen, niin rohkeimmat teistä pääsevät testaamaan, Ai, mikäkö se tuote on. No, se selviää sitten.  :)

Oho ja ai niin


Oho. Tulipas pitkä postaus, mutta olin junassa matkalla Helsinkiin, joten oli aikaa kirjoittaa. Maanantaina käyn  katsomassa, mitä Helsingin muotiviikko pitää sisällään. Keskiviikkona käymme kuuntelemassa, mitä Tallinnaan kuuluu.  Nyt siis hellitän hetkeksi, laitan aivot ja sormet lomalle. 

Tosin tänään on vuorossa vielä paikallislehden kolumni. Ai niin ja voi olla, että tämä yllätysprojekti vie nyt blogista huomioni hetkeksi muualle.

Ihminen, joka vihasi käsilaukkuja

Ihminen, joka vihasi käsilaukkuja sellainen minä olen. 

Nuoruudessa, kun pyöri tallilla ei tarvinnut kantaa huolta sen enempää hiusharjasta kuin huulipunasta. Hiukset olivat mallia lättänä kypärämuotoilulla, jos halusi laittautua tehtiin ranskalainen letti. Ja huulipuna ei vain sattunut mukaan, onneksi kuitenkin pakkanen tarjosi poskipunat. 

Ihan itte tein.

Ilman käsilaukkua pärjää kyllä


Työelämäni aloitin tehdastyössä. Täytyy todeta, että aamuvuoroon kuudeksi mennessä aamu-uninen keskittyi heräämiseen ja yövuoroon mennessä ei vain viitsinyt. Myöhemmin pääsin toimistotöihin ja asiakastapaamiseen, jolloin oli tarvetta turvautua purnukkaan jos toiseenkin. Tiedättehän kosteusvoidetta, päivävoidetta, puuteria, poskipunaa... 

Sittemmin ulkomaanmatkoilla matkustussäännökset pitävät huolen siitä, että kaikki tykötarpeet mahtuvat litran pussiin 100 ml:n purnukoissa. Moinen pussi kulki kätevästi samaisessa tietokonelaukun sivutaskussa kuin kustannuspaikallekin. Muistan vielä lukeneeni, urani alkuvaiheessa, että tietokonelaukku ja  käsilaukku yhdessä eivät ole suositeltava yhdistelmä. Itse asiassa pärjäsin ilman käsilaukkua oikein hyvin, sillä taskut oli tehty tavaroita varten.

Ja joka ikisen ompeleen tein omin pienin kätösin.

Mitenkäs tuon kanssa nyt?


Kymmenen vuotta sitten törmäsin ensimmäistä kertaa tilanteeseen, että jouduin kuljettamaan mukanani Epipeniä kaiken varalta. Mokoma kynä on sen verran iso, että ei se taskuun mahdu. Ensimmäistä kertaa jouduin miettimään, että mitenkäs tuon kanssa nyt. Ratkaisut olivat moninaisia, mutta mikään ei tuntunut omalta ja aina palasin tietokonelaukkuun.

Sittemmin innostuin valokuvaamisesta ja ylimääräiset tykötarpeet mahtuivat kameralaukkuun. Huono puoli tässä ratkaisussa oli se, että kameralaukut ovat usein vielä tylsempiä kuin tietokonesalkut. Lisäksi molempien kantaminen samalla olalla oli jotenkin epämukavaa ja molemmilla olkapäillä kiikkuvat laukut toivat mieleen Kassi-Alman.

Nyt mahtuu sekä lompakko että lukulasit.


Hiljalleen kesän aikana


Nykyinen työni on sen verran liikkuvaista, että kameralaukun ja salkun kantaminen käy jo suorastaan työstä. Varsinkin lounaalle mennessä olen kantanut kahta puhelinta, lompakkoa ja avaimia kädessäni. Aivan oikein, se tärkein on jäänyt oman onnensa nojaan kameralaukkuun, joka on puolestaan majaillut autossa tai työhuoneessa.

Toiseksi käytännön haasteeksi on noussut kaikki tykötarpeiden sijoittaminen lounastarjottimelle. Eräänä päivänä sähläilin ruokapaikan kassalla ja pohdin, etteikö tähän olisi parempaa keinoa olemassa. Ja, voilá, yllättäen muistin, että kotona on kiiltonahkaa puolikas vuota, joka odottaa muuntumistaan laukuksi.  

Yllättäen syntyikin shopper.
Nahka oli varattu salkuksi, mutta kaavojen asettelun jälkeen totesin, ettei näytä valitsemani malli hyvältä ja vaihdoin lennosta mallia shopperiksi. Keskikokoinen shopper ei mahdu olalle mutta asettuu hyvin käteen.



Ja niinhän siinä kävi, että sainkin itselleni arkikäyttöön mieluisan laukun, johon mahtuu se kamerakin. Tosi jonkin sortin pehmusteet tähän on vielä taputeltava, sitä kameraa varten.



Kädessä pidettävä laukku eli käsilaukkuhan siitä lopulta tuli, eikä tarvinnut tänään sählätä lounaspaikassa.


P.s.

Tein kesäloman ratoksi videon laukun tekemisestä, ollos hyvä.



P.s.s

Ohje laukkuun löytyy Greet Shuiligin kirjasta Näyttävät nahkatyöt. 


Kuva: Minerva Kustannus (arvostelukappale*)

Leikkuupöydällä


Leikkuupöydällä on nyt tyhjää, siellä odottaa vain samettinen tupakkatakki, joka on majaillut siellä jo vuoden.

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIKsaat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.

Sisustushajatelmia ja ajatuksia mökkeilystä

Eilen vietimme rentouttavaa sunnuntaita nurmikkoa leikaten, kukkapenkkejä kitkien ja vanhaa uudistaen. Luin jostan, että nuoret eivät halua kesällä kesämökille työleirille. Mietin, kun metsästin voikukan ja juolavehnän juuria perennapenkistä, että onneksi meillä ei ole kesämökkiä. Sillä loppuisi aika ja raha, kun ruokapalkkalaisetkin suunnittelevat jo omaa elämää.

Mutta kolikolla on kääntöpuolensa, ei näitä koti-, puutarha- ja ompelutöitä pääse täällä kotona karkuun siinä ne ovat tarosalla. Kun odottelin maalin kuivumista ja rapsuttelin koiraa pihamaalla, pohdin, mitä mökillä tehtäisiin.  Noo-o, mitäpä siellä, syötäisiin, juotaisiin, siivottaisiin, luettaisiin, tuunattaisiin, riideltäisiin, rakastettaisiin, kärsittäisiin kylmästä ja itikoista. Pestäisiin astioita, kestittäisiin vieraita ja leikattaisiin nurmikkoa.

Tuunattaisiin.

Mikä siitä mökkeilystä tekee sitten niin ihmeellisen? 


Pohdinnan tuloksena päädyin siihen, että sitä samaahan se on täällä kotonakin meillä maalla. Mikä siitä mökkeilystä tekee sitten niin ihmeellisen? 

Parhaimmillaanhan mökit ovat alle sadan kilometrin päässä asunnosta, tiettömien savisten taipaleiden takana, ilman juoksevaa vettä ja sisävessaa. Paikkoja, joista kannetaan huolta silloin, kun siellä ei olla ja toivotaan, että oltaisiin muualla, kun ollaan siellä.  

Puhumattakaan matkasta sinne. Lapset sulassa sovussa auton takapenkillä ja emäntä kartanlukijana navigaattoria vahvistamassa. Entä ne peltipoliisit sitten, heti kun pääsisi edessä jurnuttavasta teiden ritarista eroon, on seuraavan mutkan takana valtio ottamassa omansa. Ja noita pikavoittoja ei voi verotuksesta vähentää, vaikka sen ylläpitokuluihin kuuluvatkin.


Kun lomaa on vähän, vähästäkin oppii nauttimaan


Minulle tuli yllättäen eilen sellainen olo, että olen lomalla. Tunsin itseni rennoksi ja onnelliseksi. Mistäkö se tuli?  Puuhailin rakastamani ihmisen kanssa samassa pihapiirissä ja tein asioita, jotka tekivät minut onnelliseksi. Se on tuo käsillä tekemisen ihmeellinen voima, kun käyttää molempia käsiä, hengitys tasaantuu ja rentous valtaa mielen. 

Rentous valtasi mielen.


Jo syksyllä pyysin näytteitä uudesta kalkkimaalista, joita pääsin nyt testaamaan. Hennon vihreällä maalilla maalasin keltaiset kaapinovet. Kaapinovet ovat koristaneet ompeluhuonetta 15 vuotta. Minua ovet ovat ärsyttäneet, kun olen huoneeseen mennyt ja iskeneet näköhermoon, kun olen sammuttanut valot illalla. Nyt on parempi.

Domus Chalk Paint* (lehdistönäyte)

Lopuksi pinta vahataan.* (lehdistönäyte)


Mielestäni siellä, missä viettää paljon aikaa tulee olla kaunista ja tuoksua hyvältä. Rakastan ruusuja, sellaisia ihanan villejä, joissa on tuoksu kohdillaan. Olen jälleen askeleen lähempänä unelmaani.😍


Paikkomaalaus odottaa vielä uutta vahauskierrosta.



Olinko sittenkin se koira, johon kalikka kalahti?

Ihmettelin aattona samaan seuraan sattuneille kylänmiehille ja -naisille, että mikähän on minuun mennyt, kun suustani tipahtelee, milloin mitäkin totuuksia. Ei sen olisi niin väliä jos tipahtelisi pieniä ja sieviä sammakoita, mutta kun loikkii rupikonnia.  Kiitos vain kaikille kuuntelijoille ;)

Onni on valmiit näyttötyöt. Pehmeä ja helppohoitoinen lapsen mekko on myynnissä sisarustensa kanssa
 Couturier Boutiquessa. Kuva: Juha Koivistoinen.


Freudilainen lipsahdus


Yksi lipsahduksista tapahtui, kun menin kierrätysompelun lähipäivään keväällä. Siellä toiset innostuneena tuunasivat vaatteitaan kenkiä, laukkuja, kuka mitäkin. Minä puolestaan yritin lattialla koota viiden sentin trikoosuikaleista siedettävän näköistä mekkoa ja tuskailin, ettei tästä mitään tule. Edessäni oli piirtämäni topin kaava, jonka päälle asettelin suikaleita yksi kerrallaan ja ompelin saumurilla yhteen. Koska suikaleet ovat edellisten projektien leikkuujätettä, joutui hahmotuskykyni tiukille ja kärsivällisyyteni myös, kun ei tahtonut pituus riittää.

Työn sivussa tuli puhetta siitä, kuinka kierrätysmateriaalista tehdyt vaatteet tuppaavat myös näyttämään siltä. Tähän sitten näppärästi kommentoin, että minä ainakin tarvitsen vaatteita, joita voin pitää ihmisten ilmoilla ja silloin, kun opetan. Kommenttiani seurasi tyrmistynyt hiljaisuus, joka taisi hillitä keskustelua loppupäivän.

Lipsahdus pisti naisen mietteliääksi. Kuva: Juha Koivistoinen

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa


Kun ajelin kotiin lähipäivästä, niin jotenkin mieleeni tuli sanonta koirasta ja kalikasta. Pohdin, että olinko sittenkin se koira, johon kalikka kalahti. Onko minulle tärkeämpää näyttää hyvälle kuin olla ympäristömyönteinen? Podin huonoa omaatuntoa sekä lipsahduksestani että tavoitteestani käyttää väreiltäni itselleni sopivia vaatteita. Ekovaatteet, kun tuppaavat olemaan usein vihertävän värisiä tai harmaita luonnostaan tai hyvinkin luovia ja värikkäitä kokonaisuuksia.

Luovia kokonaisuuksia. Kuva: Juha Koivistoinen


Olemme tässä pohtineet, että miten tätä kertynyttä osaamista hyödyntäisimme tulevina vuosina. Ei muuten, mutta alakerrassa on täysimittainen ateljee teollisuuskoneineen. Mokomat koneet, kun jäivät pari vuotta sitten huutokaupasta käsiin. Nyt, kun taitaisi olla jo taitokin, pitäisi keksiä vielä, mitä myytäisiin. Kun oli tuossa lauantaina luova loikoiluhetki, niin tein hieman taustatutkimusta.

Aikomus ei muutu rahaksi


Sattumalta silmiini osui parikin opinnäytettä siitä, miksi ekovaatteet eivät myy, vaikka tutkimukset antavat olettaa, että kysyntää olisi. Ongelmana on vain, että aikomus ei muutu rahaksi. Ihmiset kun tuppaavat antamaan tutkimuksissa vastauksia, joita olettavat kysyjän haluavan kuulla.

Tutkimusten yhtenä loppupäätelmäni oli, että koska kuluttajat haluavat päälleen trendikkäitä vaatteita, jäävät vääränmalliset ja vääränväriset vaatteet ostamatta. Tutkimuksissa mainittiin myös, että ekovaatteet ovat usein, sen verran rentoja, että eipä niitä juuri työelämään ujuteta. Ehkä en sittenkään ollut, niin väärässä kuin kuvittelin, totesin ilokseni.

Lopuksi paha on mennä kommentoimaan muiden tuotteita, mutta tällä kierrätysmekolla olen jo tehnyt töitäkin.

Tyylikkäästi tehty kierrätysmekko käy myös liike-elämään. Kuva: Juha Koivistoinen

Leikkuupöydällä


Leikkuupöydällä on nyt melkoisen tyhjää, siellä odottaa vain se samettinen tupakkatakki, joka on majaillut siellä kohta vuoden.

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIKsaat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.






Nyt on takki tyhjä, onneksi on mekko

Viimeiseen vuoteen olen saanut kiinni monta unelmaa ja unelmanpoikasta, että ei oikein sanotuksi saa. Osa on toteutunut pitkän haaveilun ja suunnittelun jälkeen. Osa mahdollisuuksista on tipahtanut täysin odottamatta, ei ole kun vain tarvinnut tarttua tarjoukseen. Toki on siellä vielä muutama unelma tilauksessakin.

Parasta kaikista


Vietimme viikonloppuna kaksosten lakkiaisia. Muistan, kun aikoinaan teini-iässä pohdin, että olisihan se mukava olla täysi-ikäisten lasten äiti nelikymppisenä, jolla on yli kymmenen vuoden työkokemuksella ja akateemisella loppututkinnolla. Siinä sitä istuin juhlasalissa ja katselin kameran linssin takaa, kun nuoriso haki ylioppilaslakkinsa. Tajusin hätkähtäen, että teinivuosina asettamani tavoite heitti vuodella ja yhdellä avioerolla. Olisin ehkä liikutuksesta kyyneleen vuodattanut, mutta en voinut, kun piti zoomata.

Käytännössä kolme vuotta lakin saamisen jälkeen kuulin itse odottavani kaksosia ja opettelin roolia aviovaimona. Molemmat olivat ihan suunniteltuja juttuja, tosin tehdessä ei tullut mieleen, että lapsia voi syntyä tuplana. Suvun edelliset kaksoset, kun taisivat olla 1800-luvun lopusta, ehkä.

Kysyjille viikonloppuna vastasin, että yksi elämäni parhaimmista päätöksistä oli saada lapset parikymppisenä. Ei kai se työn saanti ollut sen varmempaa heti lamavuosien jälkeen kuin nyt. Helppo oli kuitenkin tuleville työnantajille sanoa, että perhe on perustettu ja pahimmat lasten räkätaudit on lusittu jo opiskeluaikana. Saas nähdä, seuraavatko lapset äitinsä jalanjälkiä vai ei.

Nyt on takki tyhjä...


Nyt on takki tyhjä näiden juhlatohinoiden jälkeen (lisää juhlapohdintaa löytyy kolumnistani, sivu 20). Muutoin kirjoittaminenkin on yksi toteutunut haave muiden joukossa. Ei ehkä kuitenkaan, niin itsestään selvä lievästi lukihäiriöiselle. Jos nyt tässä haluaisin jakaa kuolemattomia elämän viisauksia nuorisolle, niin voisi todeta, että tekemällä oppii kaikenlaista, joten yrittänyttä ei laiteta.

... mutta onneksi on mekko


Kun tässä on tätä ompelullista ilosanomaa kirjoitettu puolitoista vuotta, niin palataan teemaan. Viikonlopun juhlia vietin itse ommellussa mekossa. Mekko ja bolero on ommeltu vuosi sitten sukulaisen häihin (KLIK), mutta sovituskuvat mekosta jäivät uupumaan. 



diy, sheat dress
Kotelomekko ja boleroa ylioppilasjuhlissa

Toki tajusin, kun mekon lauantaiaamuna päälleni pistin, että väljähän tuo nyt on. Korjasin väljyyttä sitten vyöllä ja totesin, että juuri sen kriittisen parin sentin verran lyheni helma. Seuraaviin juhliin mekko on kavennettava sopivaksi, jotta helma asettuu oikealle paikalleen eikä vyötä tarvita.

Samaisiin juhliin sain myös 90-luvun muodistuksen tehtyä, enhän sitä vatuloinutkaan kuin vuoden. Muodistusta ja trikoisen kierrätysmekon kuvia sitten seuraavissa postauksissa.


Leikkuupöydällä


Leikkuupöydällä on nyt melkoisen tyhjää, siellä odottaa vain se samettinen tupakkatakki, joka on majaillut siellä kohta vuoden.


Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIKsaat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.


Kesämekkoa, some-koulutusta ja trendejä

Mistä se johtuu, että välistä on niin paljon tekemistä, että ei tiedä mistä aloittaisi? Välillä on taas hiljaista kuin huopatossutehtaalla ja pitää ihan keksiä tekemistä vapaa-ajalle. Viime viikko oli yhtä vilkas kuin edelliset, alkuviikosta kirjailin paikallislehteen kolumnia ei:n sanomisen tärkeydestä. Se on kuulkaas joskus melkein tekemätön paikka tuo 2500 merkkiä, kun tyhjän paperin kammo iskee. Sieltä se vaan teksti jälleen syntyi, kun aikansa tikisti ja näyttöä tuijotti.

Tiistaina olin opettelemassa henkilövideon kuvauksen saloja ja torstaina puolestaan käytiin läpi tuotevideon tekemistä. Molemmat päivät olivat jatkoa aikaisemmalle some-markkinointikoulutukselle (KLIK). Hauskinta koulutuksessa oli kouluttajan epäuskoinen ilme, kun me keski-ikäiset kuorossa vakuutimme, että meillä ei ole YouTube -kanavaa, jota päivitämme säännöllisesti. Tilaisuus oli ihanan lämminhenkinen ja rohkaiseva, joten voi olla, että pientä videon tynkää saadaan tänne bloginkin puolelle.

Helppo kesämekko lapselle


Täytyy todeta, että ompelukoneita ei paljon halailtu männä viikolla. Onnistuin kuitenkin sen verran kuvaamaan aina välistä, että kesämekon tutoriaaliin sain kuvat otettua.

Tähän mekkoon tarvitset vanhan t-paidan, puuvillakangasta helmaan puolesta metristä metriin ja noin 1,5 cm:n levyistä liimanauhaa. Suikaleen voi myös leikata isommastakin liimakankaasta.

diy idea
Samalla tekniikalla tehty isompi mekko, jossa on itse painettu helma.

Mekon tekeminen aloitetaan leikkaamalla paidasta helma pois n. 8,5 cm:n päästä kainalosta.



Kiinnitä liimanauha paidan leikattuun reunaan ja ompele siksakilla liimakankaan päät kiinni sivusaumaan. Liimanauha estää trikoon venymisen ompelun aikana.

Merkitse keskietu ja -taka trikooseen.
Repäise puuvillakankaasta koko kankaan leveydeltä helmakappale, jolla on korkeutta enintään taulukossa mainitun pituuden verran. Ompele keskitakasauma kiinni. Kuvassa olevan mekon alaosa on tehty lasten lakanasta, joten yhden sauman asemasta tarvitsin kaksi saumaa, jotka asettuvat valmiissa vaatteessa sivusaumojen kohdalle.


Helmaan tulevan kankaan pituus.

Merkitsi vyötärölle kiinnittyvään kappaleeseen keskietu ja -taka.
Jos sinulla on vain yksisauma, se tulee taakse ja silloin sinun tulee merkitä sivusaumojen kohdalle hakit. Aloita helman laskostaminen keskeltä niin, että teet ensin lautalaskoksen keskelle. Laskoksen koon saat määrätä itse.
Jatka laskostamista lautalaskoksen molemmin puolin niin, että etukappale on yhtä pitkä kuin paidan helma. Laskosta takakappale samoin keskitakasaumasta aloittaen.
Ompele laskostettu helma kiinni  leikattuun paitaan oikeat puolet vastakkain. Käännä ja ompele helma. Silitä lopuksi.
kesämekot lapsille
Kesämekko valmiina.

Ja se lauantain näyttö


Ai niin oman lisänsä viikkoon toi vielä se, että lauantaina oli pukeutumisneuvojana toimimisen tutkinnon osan ryhmänäyttö. Jännitystä näyttöön toi se, että paikalla oli niin oma opettaja, esimies kuin äitikin. Alkupaniikista huolimatta näyttö meni läpi ja arvioinnissa mainittiin muun muassa, että olen helposti lähestyttävä opettaja. 

Joensuun seudun kansalaisopistoon oli kertynyt vajaa kymmenen ihmistä pohtimaan omaa tyyliään. Päivä piti sisällään kevään ja kesän trendejä arkeen sekä juhlaan (video alla), oman tyylipersoonallisuuden pohtimista ja oman vartalotyypin selvittämistä. Oli jälleen mielenkiintoista huomata, kuinka yksinkertaisilla asusteilla, kuten vöillä saa vartalon kauniit kaaret näkymään ja asiakkaalle tyytyväisen hymyn. 


SS2018 trendit arkeen, juhlaan ja morsiamelle.

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.

Lähde:

Mills-Thomas, K. (2018). The Best T-Shirt Dress - A Tutorial. [online] Dressagirlaroundtheworld-va.blogspot.fi. Available at: http://dressagirlaroundtheworld-va.blogspot.fi/2013/05/the-best-t-shirt-dress-tutorial.html?m=1 [Accessed 25 Apr. 2018].



Trikoosuikaleiden ja -hameen uusi elämä: tuunausidea


Kaksi viikkoa sitten katselin kalenteriani ja pohdin, että millä ihmeellä taputtelen seuraavat viikon läpi. Hieman jokaisella rintamalla töissä ja kotona oli kaikenlaista pientä jumpanpoikasta kalenteriin merkittynä. Huikeita aiheita opetettavaksi: projektien johtamista, strategiaa, hiljaista tietoa ja yrityksen perustamista. Lisäksi sain mahdollisuuden kirjoittaa pitkästä aikaa Tekstiililehteen.

Tekemistä oli sopivasta ja mukavalla rytmillä, kunnes tajusin, että pukeutumisneuvojan näytöt pukkaavat päälle. Siinä on sitten viikonloput piirrelty A-, V- ja O-vartaloita portfolioon, pohdittu tyylipersoonallisuuksia ja stailattu asiakas. Ensi viikon lauantaina on vielä Tyyliä itselle -kurssi, joten materiaaleja olen sinne valmistellut. Pohtinut erilaisia trendejä ja sitä, miten ne näkyvät täällä susirajan luona, vai näkyvätkö.

Se, mikä jäi vähemmälle, oli tämä oma kirjoittaminen, kuvaaminen ja asiakastyöt. Tänään sitten äiteen valvovien silmien alla sain kesähatun viimeisteltyä kesämekon kaveriksi. Tuo kierrätysvaatteista ommeltu mekko on roikunut hengarissa odottamassa kuvaamista jo kuukauden.

kierrätysmuoti
Vyötäröä korostaa nappi.
Yläosa koostuu 3 cm:n kaitaleista. Alkujaan 5 cm:n kaitaleet leikkasin tilkkutyöleikkurilla
ja saumuroin sentin saumanvaroin.
kesämekko
Seuraavaksi sovittelin kesähattua kesämekon kaveriksi.

Heidi Klum
Kuitenkin suomalaisesta kesästä tulee kylmä ja vetinen, joten kesämekon pariksi stailasin trendikästä sadetakkia.
kesämekko
Kesäkassi on matkamuisto viime vuoden Italian matkalta.
Tommy Hilfiger laukku
Jos nyt sattuisi käymään niin, että hellettä pukkaisi kesäksi kaivoin kaapin kätköistä, vielä yhden kesäisen laukun.
Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.


Verhokankaan uusi elämä: tuunausidea

Hmm... Tämä vaatteiden tuunaus meinaa viedä mennessään, vaikka en minä mikään tuunajamutsi ole. Tosin yhtenä ja inhimillisenä syynä on se, että tekstiilin ja muodin kiertotaloustuotteiden suunnittelemisen ja valmistamisen tutkinnonosan (KLIK) näyttö lähestyy uhkaavasti. Harjoitustyöt on saatava alta pois sukkelaan, jotta pääsen tekemään lapsen kesämekkoon tuunausohjeen ja laskemaan hinnan. Varsinainen tuotteeni on kuitenkin kansalaisopistolle suunnittelemani Tuunataan tunika tai kesämekko -kurssi (KLIK).

martha stewart

Pääsiäisprojektin tunnelmia


Tällä kertaa tuunausta olivat vailla vanhat verhokankaat, jotka ovat viettäneet laatuaikaa kaapin perällä vähintään sen viisi vuotta. Luonnonvalkoiset verhokankaat pääsivät konevärjäykseen yhdessä trikoiden kanssa. Tuloksena oli tummansiniharmaata ja harmaalla taitettua violettia kangasta.

Vaatteiden tuunauskurssia varten, tein erilaisia painokokeiluja. Varsinaisen sinisen kauden jälkeen halusin elämääni hippusen väriä, joten testasin joulunpunaista väriä puolelle puolelle metrille sinistä. Käytännössä värjäsin kankaan, pesin ylimääräisen värin pois, painoin kuviot ja uunitin. Ihan kokeilun vuoksi pesin kankaan vielä värin kiinnittämisen jälkeen ja hyvin tuo tuntui pysyvän.


diy tuunaus
Vanhan verhokankaan tuunausta ja painokokeiluja. Hyvin onnistui punainen väri siniseen kankaaseen.

Sitten minulla oli käsissä muutama kangas eikä harmainta havaintoa, mitä niistä tekisin. Puuvillainen verhokangas tuntui hieman liian jäykältä trikooseen yhdistettäväksi ja puolimetriä ei riitä takkiin tai vastaavaan, huoh 😒.

Muutama viikko sitten ompelin trikootilkuista kesämekon ja pohdiskelin asusteita, joten mieleeni pilkahti kesähatun valmistaminen. Aikani ilmaista kaavoja netistä etsineenä sattui eteeni Martha Stewartin käännettävän kesähatun kaava (KLIK). Tulostin, kokoilin ja teippailin pdf-kaavat kokoon ja kursin hatun kasaan.

free reversible hat pattern
Pdf -kaavojen kokoaminen.

kesämekon kaveriksi
Lopputulos ei ole ihan niin minimalistisen chic kuin olisin halunnut, johtunee kuosista ja siitä,
että sovitusmuutokset ja silitykset ovat tekemättä.
Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.



Trikoopaidan uusi elämä: tuunausidea

Tässä yksi tuunausidea vanhoille trikoopaidoille. Idean puseroon sain 70-luvun muotikuvista, joissa oli pyöreä kaula-aukko ja leveä nappilista edessä. Mietin tuossa eräänä päivänä, onko tämä kierrätysvaatteiden kanssa touhuaminen lopulta kannattavaa.

Tahtovat nämä tuunausprojektit viedää aikaa enemmän kuin on saatavilla. Sitten törmäsin tutkimukseen (KLIK), jossa kerrottiin, että yhden puuvillaisen t-paidan tekemiseen käytetään 2000 litraa vettä. Päädyin siihen, että ainakin ympäristön kannalta vaatteen uusi käyttäminen on hyvä teko.

stailauspalvelu
Stailaamiseen käytetyt asusteet löytyivät omasta vaatekaaspista.
stailauspalvelu
70-luvulla tunikan helma asettautui nivustaipeeseen.
stailauspalvelu
Nivustaivetta pidempiä paitoja voi sitten kutsuakin mekoksi.
stailauspalvelu
Nykytyylin mukaisesti jätin helmaan saumurisaumat näkyviin.
stailauspalvelu
 Käytin tähän puseroon neljä erilaista puseroa. Puserot kulkivat saman värjäyskäsittelyn läpi kuin aikaisempikin erä.

stailauspalvelu
Kaksi nuorison t-paidan helmaa helmoiksi ja pari omaa puseroa yläosaan.
Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.

Kierrätysvaatetta stailattuna ja sovituskuvin


Nyt on kyllä lyhyesti virsi kaunis. Työt ovat lähteneet hyvin käyntiin ja meinaavat viedä mennessään, joten näiden kirjoitusten kanssa on pientä viivettä. Lienee tuo kuitenkin hyvä merkki uudessa työssä, että on halua uppoutua tekemisen riemuun.

Viikonloppuna pyörähdin Kuopiossa oppimassa asusteiden käytön alkeita - huiveja, koruja ja laukkuja. Virkistin osaamistani visuaalisesta myyntityöstä ja nappasin mukaani värianalyysitarpeet. Sunnuntai meni sitten perheen miehille värianalyysejä tehdessä - talossa löytyy kaksi kevättä ja yksi kesä. 

Ilmeisesti pitäisi kohta elää niin kuin opettaa, sillä pukkaa omaa näyttöä lauantaille. Vuorossa on värianalyysin tekeminen asiakkaalle opettajan valvovan silmän alla. Suunnitelma on mielessä mutta kirjallinen ilmaisu vielä aivoissa matkalla paperille mutta onhan tässä vielä aikaa 😅 kait.

Ohessa siis luvatut sovituskuvat kierrätysvaatteesta (lähtötilanne löytyy täältä).

stailauspalvelu, stailaus vaatteet
Kierrätyspusero muokattuine kaula-aukkoineen.


Tällä sitä on menty alkuviikko huivia, avainnauhaa ja kauhtunutta villatakkia.

Pelkällä huivilla ja kaulanauhalla. Huivikin on itse virkattu.
Kierrätyspaitaa takaa ja housutkin kavensin itselleni sopivaksi.
Perussettiä.

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...