Tekstiilin ja muodin kiertotaloustuotteita oppimassa

Ei enää ikinä ompelupakin ja pukupussin kanssa seikkailua ympäri Itä-Suomea totesin, kun sain ompelijakisällin viimeisen näytön valmiiksi marraskuussa. Olin samaa mieltä vielä joulukuussa, kun pokkasin todistuksen. En tiedä, onko minulla lyhyt muisti vai virtaako ompelukoneöljy suonissa mutta huomasin suostuvani tammikuussa yhteen tutkinnon osaan kevääksi.

Kiertotaloustuotteita Varkaudessa

Kun kerran talossa oli kasvuikäiset kaksoset, tuli vuosien varrella ruokittua reippaasti UFF:n vaatekeräystä. Kenties kaukaa viisaana pyysin poikia säästämään pieneksi jääneet vaatteet leikkuupöydän alle toissa syksynä. Nuoriso teki työtä käskettyä ja nyt pöydän alta löytyy varsinainen kasa farkkuja, ulkoiluvaatteita ja trikoota.

Tavallaan voi todeta, että  tekstiilin ja muodin kiertotaloustuotteiden suunnittelemisen ja valmistamisen tutkinnonosa (KLIK) osui ja upposi. Ainakin harjoitusmateriaaleja on vaikka muille jakaa. Kouluttajalle kävi vielä, että osallistun lähiopetukseen vain lauantaisin. Homma oli  sillä selvä. 

Oranssia ja sinistä

Ensimmäiseksi projektiksi valitsin itselleni ulkoilutakin valmistamisen. Materiaalina ovat nuorison vanhat Gore-Tex -tyyppiset asut. Täytyy todeta, että värit eivät ole kaikkein omimmat. 

Kuoseistakin voi olla montaa mieltä. Komeampi osapuoli kutsui näitä tuttavallisesti 'kasarin' paluuksi. On kyllä mielenkiintoista nähdä, mitä näistä saa aikaiseksi ja tuleeko lopputulosta pidettyä.