Malttia ompeluun vai neulalla sormeen - kotiompelijan vinkit turvalliseen ompeluun

 Miksi maltti on valttia ompelussakin?


Oletteko ikinä miettineet, mitä kaikkia työturvallisuusriskejä kotona ompeluun liittyy? Siis sen lisäksi tietysti, että tikkaa sormeen.


Oikeastaan saa olla varsin tyytyväinen siihen, että selviää ompelukoneen viereen ehjin nahoin. Miksikö? No, ensin pitää selvittää erinäisistä kangaskasoista, leikkuujätteestä, kulkuväylillä risteilevistä jatkojohdoista ja lattialla majailevista neuloista rakennettu esterata kevyessä ravissa vahingoittumattomana. Se on kuulkaa sekuntipeliä siskot, kun inspiraatio iskee ja ompeluaika järjestyy! Kokeneimmat selviävät kiinteiden esteiden lisäksi myös liikkuvista ja pyörivistä esteistä, kuten leikki-ikäisestä, koirasta ja vinkuvasta koiran pallosta täydessä laukassa.


Kun on hyvään vauhtiin päästy, vetäistään vain rivakasti koneen suojahuppu pois ja ompelemaan. Kyllä se sitten ommellessa selviää, onko langoitus kohdillaan, neula, paininjalka ja puola asetettu oikein sekä koneen luukut kiinni. Tavallista kovempi koneen käyntiääni ja katkennut neula kyllä paljastavat, jos on jotain pientä häikkää tai on likaa päässyt kertymään koneistoon vuosien saatossa. Sääli, vain jos neulan katkennut pää löytyykin omasta silmästä ja ompelukone Pärnäsen korjaamolta.


Ihan kuin estekisoissa kuunaan on ulkoasu ompelussakin kaikki kaikessa, mitä löysempi ja muodottomampi vaate sen parempi. Löysät hihat, villapaidat, korut, solmiot ja nauhat niittaavat parhaimmillaan ompelijan ja koneen tiukasti yhteen. Toki käyhän se päivän pähkinästä, kun pohtii, kuinka nämä hupparin nauhat saa irti koneen neulasta, joka nyt sattumoisin jumitti puolakoteloon.


Sanotaan, että hiukset on naisen kruunu, joten haivenien suitsiminen on turhaa. Paljon mukavampaa on mennä kampaajalle sen jälkeen, kun ensin irrotellut hiukset langannostajasta tai ompelukoneen hihnasta tylsillä saksilla.


Tikkitasapainon säätäminen ja muut säätötoimet kannattaa tehdä summamutikassa ohjekirjaa lukematta, säätämällä jokaista nappia ja nipukkaa yhtä aikaa. Kyllä, säädöt osuvat joskus kohdilleen, jos ei onnistu, ompeluraivo on aina hyvä syy huutaa puolisolle. Toivottavasti puoliso osaa väistää myös lentävät lankarullat, neulat, paininjalat ja sakset, sillä mikään ei lievitä ompeluraivoa niin hyvin kuin sakset topakasti seinässä.

 ...sillä mikään ei lievitä ompeluraivoa niin hyvin kuin sakset topakasti seinässä.


Tosi harrastaja ei irrota jalkapohjaansa kaasulta edes silloin, kun langoittaa konetta ja vaihtaa neulaa. Siitä kuulemma saa monta tykkäystä Facebookin ompeluryhmässä, kun jakaa kuvan neulallisesta sormesta. Tiettävästi parhaimman verivanan saa aikaiseksi paksulla nahkaneulalla, joka uppoaa sormeen kuin kuuma veitsi voihin. Myös röntgenkuvat niellyistä neuloista ovat varma hitti Instagram feedissä, parhaiten tähän pääsee pitämällä nuppineuloja suussa, kun puhuu. Silmäpolilta voi puolestaan postata tarinaa, kun tuli ommeltua nuppineulojen yli.


Tosi harrastaja tietää myös, että ei pienet viat estä koneen käyttämistä, sillä pieni kolina on vain hyväksi ja rikkinäisen virtajohtojen korjaaminen on turhaa. Toki, jos nyt tuntuu, että ompeluharrastuksestasi uupuu se kipinä, kannattaa korjata virtapiuha "jesarilla" tai irrottaa johto seinästä johdosta vetämällä. Sähköisku ja tulipalo luovat sitten kaivattua säpinää parhaimmillaan ihan koko asunto-osakeyhtiölle. Ompelutilaan ei myöskään kannata hankkia palovaroitinta, koska silitysrauta ei voi yksinkertaisesti jäädä päälle.


Lopuksi, parhaimmat ompelutarinat jälkipolville kerrottavaksi saa ompelemalla kaasu pohjassa ja sormet millin päästä neulasta nuppineulojen yli vieruskaverin kanssa rempseästi rupatellessa ja tuolilla keinuen. Tiedä vaikka saisi kaikki kolme somekuvaa kerralla lappu silmässä, neulan pala sormessa, nuppineulat mahassa ja bonuksena jalan paketissa.

 
Turvallista ompelukuukautta!

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä Facebookissa KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi. Kaavojen lanseeraukset löydät Instagrammista KLIK.


Lähteet: 

Shaeffer, C., 2001. Sewing for the apparel industry. Upper Saddle River, NJ: Prentice Hall.

Vaatetusalan työturvallisuuden perusteet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. 
Opetushallitus 2005.

Kommentit

  1. Ai että! Ne seinässä topakasti tönöttävät sakset on kyllä kauniit ;-) mies totesi tuossa notta ompeluraivoa ei ookkaan näkyny nyt ku uus ompelukone kotiutu... Tjoo, no toinen vanhoista koneista tuli vasta muuten huollosta kommentilla "himppa usiammin kannattas käyä huollossa" *viheltelee*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi.🙏 Joskus sitä on vain niin vaikea muistaa, että useimmiten vika on koneen ja tuolin välissä, kun homma ei ota onnistuakseen.😂

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi vastailen tuota pikaa.

Kuukauden luetuimmat